Kuvaus
On vuosi 1966. Nuori helsinkiläistoimittaja Jarmo Vitbrandt saapuu Muuruvedelle tutkimaan Eero Järnefeltin maalaukseen liittyvää mysteeriä. Selvittääkseen arvokkaan taulun vaiheita hän haastattelee yli kahdeksankymmentävuotiasta Hannaa, joka kertoo olleensa kymmenvuotias tyttönen sytyttäessään Lehmisavujen tulet, istuessaan Juhani Ahon polvella ja seuratessaan Järnefeltien toimia kotitilallaan Kauniskankaalla.
Välillä kurkistetaan vuoteen 1891. Hanna ja hänen serkkunsa Aku ovat erottamattomat ystävykset. Järnefeltit saapuvat Kauniskankaalle höyrylaivalla. Siitä alkaa lasten ikimuistoinen kesä. He haaveilevat yhteisestä tulevaisuudesta, kodista, kaupasta ja matkustelusta. He käyvät Kuopion laulujuhlilla ja näkevät aitiopaikalta kultakauden nuorten taitelijoiden varsin vauhdikkaat edesottamukset.
Vuodet kuluvat. Hanna ja Aku kasvavat ja vannovat ikuista rakkautta, mutta kohtalo puuttuu peliin. Aiempien sukupolvien velat lankeavat heidän maksettavakseen ja hinta on kova.
Tatu Kokko yhdistelee kerronnassaan eri aikakausia, historiallisia tapahtumia, maalaismaisemia, kaupunkikuvia, kesäisiä tunnelmia ja henkilöiden välisiä jännitteitä. Tapahtumia maustavat useat Suomen taiteen kultakauden kuuluisuudet mm. Eero Järnefelt, Juhani Aho, Minna Canth, Venny Soldan, Pekka Halonen, Eino Leino ja Jean Sibelius. Kirjan tarina perustuu tositapahtumiin.
Kirja sisältää bonuksena tangokuningas Erkki Räsäsen säveltämän soundtrack-äänilevyn. Kappaleet esittää Päivölän Sävel -yhtye. Tyylilaji on folkpop. Musiikki tunnelmoi käsi kädessä Kokon kirjan kanssa, eikä ihme, sillä Räsäsen ja Kokon innoittajana on ollut kansalliskirjailija Juhani Aho. Levyltä löytyvät kappaleet On päivä niin kirkas, Laulu rukiille ja Vaskikantele. Musiikin on tuottanut Pilfink-records.
On päivä niin kirkas
Laulu rukiille
Vaskikantele
Kuuntele Vaskikantele SoundCloudissa!
Lue ote käsikirjoituksesta (160 kt, pdf)
Kirjailija kertoo: ”Vuosi 1891 oli merkittävä koko Suomen kulttuurielämälle. Polttopisteessä oli Pohjois-Savo. Vuoteen sisältyy paljon mielenkiintoisia historiallisia tapahtumia, joissa olivat mukana kultakauden huipputaiteilijat: Eero Järnefelt, Juhani Aho, Minna Canth, Jean Sibelius, Venny Soldan ja Pekka Halonen. Heitä kaikkia yhdisti ystävyys Eero Järnefeltiin, joka vietti tuon kesän Muuruveden Kauniskankaalla. Tässä yhteydessä ei voi myöskään ohittaa Kuopion suuria laulujuhlia, jotka vetivät ennätysmäärän väkeä – mm. lähes koko Helsingin Sanomien edeltäjän Päivälehden toimituksen – aurinkoiseen kalakukkokaupunkiin.”
”Minulla on ollut ilo syventyä em. taiteilijoiden vaiheisiin ja nivoa heidät tarinaani. Lähdemateriaalia olen työstänyt valtavat määrät, mutta vain jäävuoren huippu on jäänyt näkyviin. Kirjailijana minulla on suuri etu siitä, että olen viettänyt lapsuuteni kesät samoissa maisemissa, joista kirjoitan. Luulen, että se antaa tekstille syvyyttä ja aitoutta. Kirjan tarinasta saan kiittää isoisovanhempiani, joita en ennättänyt koskaan nähdä, mutta joiden kanssa olen saanut tarinan myötä kulkea.”
”Erkillä ja minulla on pitkä yhteinen historia. Olemme molemmat kotoisin Kaavilta. Meitä yhdistää myös Maarianvaaran kesäteatteri. Erkki Räsäsen säveltämien ja sanoittamien soundtrack-kappaleiden taustalla vaikuttavat Juhani Ahon tekstit: Rautatie, Kannikka ja Alakuloisuuden ylistys. Kappaleet on alun perin sävelletty teatterimusiikiksi. Juhani Ahon tekstit ovat keskeisiä myös Heinäkuun päivä -romaanissa. Eero Järnefeltin ja Juhani Ahon yhteistyö oli tiivistä ja se heijastui molempien teoksiin.”
