KLASSIKKO

Rautatie tai vaihtoehtoiselta nimeltään Rautatie eli kertomus ukosta ja akasta, jotka eivät olleet sitä ennen nähneet kertoo Matista ja Liisasta, Lapinlahdella asuvasta yksinkertaisesta maalaispariskunnasta. Tarina sijoittuuu kirjoitusajankohtaansa eli 1880-luvulle. Matti ja Liisa eivät ole koskaan matkustaneet kirkonkylää kauemmas, oma lehmä ja tamma ovat elämän prioriteetteja ja rovasti ja ruustinna edustavat yhteiskunnan hierarkian ylintä porrasta. Puhuvathan he ruotsia keskenään. Eräänä päivänä pappilassa käydessään Matti kuulee heidän keskustelevan uudesta keksinnöstä, rautatiestä. Matin ja Liisan on vaikea mahduttaa ahdasmieliseen maailmankuvaansa uutta keksintöä, jolla muka pääsisi vaikka Ameriikkaan asti.

Lopulta Matti ja Liisa päättävät itse lähteä katsomaan, onko rautatietä edes olemassa. Ja onhan se. Markalla Matti ja Liisa pääsevät pienelle ajelulle ja pian epäusko muuttuu jännitykseksi. Mutta kuten aina, uutuudenviehätys vaihtuu ja loppujen lopuksi Matin ja Liisan tuomio on , etteivät rautatiet ole heidän kaltaisilleen ihmisille. Lehmä ja oma mökki sen olla pitää.

Juhani Ahon esikoisromaani Rautatie on klassikko sanan todellisessa merkityksessä. Se on merkitykseltään kansallisten suurromaaneiden Seitsemän veljestä ja Tuntematon sotilas veroinen. Merkityksestään huolimatta Rautatie on valitettavan unohdettu klassikko. Monet muistavat kuulleensa kirjan nimen äidinkielen tunnilla tai Yle Teemalla, mutta harva on sitä lukenut. Siinä missä Aleksis Kivellä on oma päivänsä ja lukioiden opetussuunnitelmaan kuuluu Tuntemattoman sotilaan lukeminen, Ahon mestariteos on jäänyt unholaan nyky-yhteiskunnassa.

Rautatie on ollut jo julkaisemisvuodestaan 1884 asti suosittua lukemistoa, mutta se on kohdannut myös kritiikkiä. Kirja on kirjoitettu suomeksi ja se kuvaa tavallisen rahvaan elämää; ei mikään paras valinta ottaen huomioon, että tuolloin suurin osa lukijakunnasta kuului ruotsinkieliseen hienostoon. Kulttuurimaailmassa saattoi olla meneillään realismin aika, mutta silti vaikealukuista suomenkieltä ja laveaa rahvaan elämän kuvailua vieroksuttiin. Rautatie ei toki kohdannut Seitsemän veljeksen veroista kritiikkiä, olihan August Ahlqvist jo eläköitynyt, ja lopulta lunasti paikkansa suomalaisena merkkiteoksena.

Ahon alkuperäistekstiä on hieman muuteltu aikojen saatossa eri painosten kohdalla, mutta vanhahtava kieliasu on aina säilytetty. Kun nyt lukee vuoden 1884 alkuperäistä painosta Rautatiestä, voi hyvin samaistua sen ajan ruotsinkieliseen hienostoon. Teksti on vaikeaselkoista ja sen lukeminen raskasta, vaikka Aho tarkoitti tarinansa enemmän humoristiseksi kansankuvaukseksi kuin vakavamieliseksi eepokseksi. Ei ole ihme ettei nuoriso enää tartu Rautatiehen eikä sitä enää mainosteta kouluissa. Aika on ajanut Rautatien ohi sen klassikkostatuksesta huolimatta. Tatu Kokko on kuitenkin tarttunut toimeen.

Kokko on kirjoittanut Ahon alkuperäistekstin nykysuomeksi ja julkaissut laitoksen, jossa on mukana sekä vuoden 1884 painos että Kokon versio. Idea on kerrassaan loistava. Nykylukijalle Ahon teksti ja sen tarkoitus avautuvat paljon paremmin Kokon suomennoksesta, joka on suoraviivaista proosaa Ahon runovaikutteisen kirjoitustyylin sijaan. Kokko ei kuitenkaan ole mitenkään muuttanut tarinaa tai sen tyyliä ja Ahon kädenjälki on luonnollisesti edelleen läsnä.

Kokon taka-ajatuksena on ollut palauttaa Rautatie koulujen lukemistoon ja mitä luultavimmin tämä on paras tapa toteuttaa se. Sekä alkuperäisversion että nykysuomenkielisen tekstin laittaminen samaan kirjaan on erinomainen ratkaisu juuri koulutyöskentelyä ajatellen.

On hienoa, että vanhoja, unohdettuja mestariteoksia elvytetään tällä tapaa ja tuodaan uuden lukijakunnan tietoisuuteen. Rautatie on mitä parhain maalaiskuvaus, jonka komedialliset elementit ovat ainutlaatuisia, ja olisi todellinen sääli, jos se kokonaan katoaisi lukemistoistamme. Kokon ansiosta teos on nyt muun muassa Kalevalan ja Seitsemän veljeksen tavoin matkalla nuorten kirjahyllyihin uudessa, selkeämmässä asussaan.

 

Nuorten Kirjallisuuslehti Lukufiilis nro 4/2011 (Ronni Läpinen)

Artikkelin paperiversio>

 

 


<< Media
<< Rautatie-klassikko
<< Rautatie opetuksessa